Madonna Foorumi - Finland

Hmm.. tästä aiheesta voisin kirjoittaa vaikka omaelämäkerran.. mutta yritän tiivistää tähän tärkeimmät: Olen miettinyt monesti, ketä diggaisin, mitä kuuntelisin, mitä harrastaisin jos madonnaa ei olisi koskaan ollutkaan.. Luulen että olisin ollut paljon onnettomampi vaikeimpina vuosinani taistellessa murrosikäni, homoseksuaalisuuteni, koulun, yksinäisyyden ja "ankean nuoruuteni" kanssa alkaen aina vuodesta 87'.. Madonna on vaikuttanut merkittävästi jaksamaan vaikeinakin aikoina. Mistä muualta olisin saanut tukea ja kannustusta pahimpina hetkinä? Muutenkin "sisäänpäin kääntyneeltä" perheeltäni sitä ei voinut ainakaan saada ja kavereita minulla ei silloin juurikaan ollut. Minulla oli vain Madonna!
- ja tämä tarina on TOSI!

No jospa minäkin uskaltaudun kertomaan jotain. Ehkä parhaiten voi asian kiteyttää "What it feels like for a girl" kappaleen alkusanoihin:

Girls can wear jeans
And cut their hair short
Wear shirts and boots
Because it's OK to be a boy...

en tiedä miten muut asian ajattelevat mut itselleni Madonna on eräänlainen esimerkki siitä ettei ole mitään mitä myös minä en voisi saavuttaa tässä maailmassa olemalla oma itseni. ja ehkä joillain lailla Madonna antaa rohkeutta myös itselleni tehdä sitä mitä oikeasti haluaa. (salaperäistä ja mystistä... mutta en paljasta enempää )

I grew up listening to Madonna.

Löysin eilen mielenkiintoisen tarinan, ja ajattelin että jos joku muukin innostuu sen lukemaan niin se löytyy osoitteesta http://www.madonnaandchris.com

Se kertoo Chrisin elämäntarinan ja kuinka Madonna on ollut mukana kaikissa hänen tähänastisissa elämänvaiheissa. Kirjoitus on pitkä, mutta hyvä. Suosittelen lukemaan.

mä olin 7 kun suosikissa oli madonnan jättijuliste ja sain äidiltä rahat ostaa lehden kioskilta koulumatkalla.olin vissiin nähny yhden madonnan videon (meil ei tietenkään ollu mitään taivaskanavii eli varmaan hittimittari tarjos elämyksen) ja joku ääni sisälläni vaan sanoi että madonna on jumalaakin suurempi hahmo ja minusta tuli vannoutunut fani vaikkei minulla ollut yhtään madonnan levyä tai edes biisiä kasetilla tai missään.vuosi oli 84 ja like a virgin ja the first album oli molemmat ilmestyny.muistan kuinka mentiin iskän kanssa turun wiklundille ja pitkän pohdinnan jälkeen päädyin ostamaan the first albumin koska siinä oli värikuva kannessa.niinkin syvällisten ajatusten avulla toisaalta tein mielestäni oikean ratkaisun koska näin madonna-kokoelmani alkoi heti kronologisesti oikeassa järjestyksessä.

ekan ison julisteen ostin salon sokoksesta ja ripustin sen seinälle ja monta iltaa muistan vaan istuneeni ja tuijottaneeni miettien miten kukaan voi olla niin älyttömän kaunis.se oli kuva virgin kiertueelta ja madonnalla oli päällään morsiuspuku eli keikan like a virgin-asu.juliste on edelleen mulla raameissa kuluneena ja repeilleenä.

kaikki mitä näin madonnasta ostin.jotkut julisteet kahteen kolmeen kertaan vain varmuuden vuoksi samoin kuin monet lehtijutut.muistan kun tätini taloyhtiö hankki lautaset ja näin madonna-viikonlopun mtv:llä.huoneeni oli vuorattu julisteilla ja koska ne eivät enää mahtuneet seinille täytin katon niillä ja kaappien ovet molemmin puolin.osa oli laatikossa odottamassa jotain pientä rakoa johon ne mahtuisivat.

ekaa kertaa näin madonnan 90 göteborgissa.se oli vaan aivan älytön tunne kun madonna nousi lavalle.samoihin aikoihin tajusin tai oikeastaan hyväksyin olevani homo ja madonnan taustatansiijoiden homoudesta nousi jonkinasteinen "kohu" ja tunsin madonnan vain vahvistavan sidettä välillämme hänen noustessa barrikadeille homofobiaa vastaan.

yläasteella aloin jossain määrin pukeutua madonnan inspiroimana.hiusten väri ja malli vaihtui kahden viikon välein ja korujen ja ristien määrä oli aika valtava.

samoin kuin monet muut on sanonu on madonna mulle edelleen järjettömän pyhä hahmo.viime kesänä olin madonnan keikalla lontoossa ja itku meinas tulla silmään ku madonna nousi keskeltä lavaa ja vogue alko.ja mikä parasta mun paras kaveri oli mukana kuka ei o hirvee madonna diggari mut oli aivan otettu koko showsta.

oon tehny madonnast erilaisii koulutöitä ja projekteja.yks oli madonna wanna-ben valokuvapäiväkirja mihin tein madonnan kuteista ja tyyleistä kopioita ja kuvasin ne.musta koko juttu on edelleen aivan sairaan hieno ja haluaisin jatkaa sitä jotenkin edelleen.muodin psykologian kurssilla omistin yhden koko esseen kiitoskirjeenä madonnalle kaikesta.

madonnan loppumattoman röyhkeyden rohkeuden ja lahjakkuuden siivittämänä olen rakentanut koko minuuteni nykyiseen 29-vuoden ikään ja tulen varmasti jatkossakin niin tekemään.lopultakaan sitä miten madonna on vaikuttanut elämääni en osaa sanoa tarkasti,koska ilman madonnaa en yksinkertaisesti olisi minä.niin kauas kuin kunnolla elämääni muistan on kaikki ainakin jotain kautta linkittynyt madonnaan.monia päätöksiä olen tehnyt madonnan oppien kautta.neitsyyteni meni physical attractionin tahdissa ja tavallaan kuvaavaa oli se että tajusin silloin varmasti etteivät tytöt kiinnosta.tyttö kysyi varmaan suhteellisen ankean esityksen jälkeen että "ooksä homo?" ja mitä sitä kieltämään kun mun physical attraction kohdistui poikiin.

musiikkimakuni on sangen laaja nykyään mutta lähes kaikkia arvostamiani bändejä ja artisteja yhdistää se sama seikka että he/ne rohkeasti kulkevat omaa polkuaan hyvän maun ja/tai seksuaalisuuden rajoista piittaamatta.

ja edelleen koitan elää ohjenuorana madonnan toteamus: "i don't give a **** what anyone thinks"