Onko kukaan lehdissä tai radiossa törmännyt Madonnan uuden levun arvosteluun ? Ulkomaan lehdet kyllä saa helposti netistä näkyviin ja ylistäviä arvostelua kaikki mitä minä olen nähnyt ,mutta oletteko siis Suomen lehdissä ja millaisia kohdanneet uutta levyä koskien ?
wenla wrote: En ole kyllä vielä missään nähnyt. Ihme ettei esim. Nyt-liitteessä ollut arvostelua, vaikka viime viikolla Madonnasta iso juttu...
Jotain Madonna uutista vain lehdessä: http://www.nyt.fi/musiikki/artikkeli/1101981657106
Luulisin, että juuri siksi ei ole ollut arvostelua, kun oli se artikkeli. Lehtiin tulee levyjä roppakaupalla, ja Madonnan uusin "kuitattiin" näin. Hyvä niin.
uudessa annassa levyarvostelu.4 knööliä eli hyvin menee.tosin toimittaja oli muutamassa hieman yliolkainen ja madonnaa vähättelevä minkä lisäksi sanoi madonnaa 48-vuotiaaksi..
annassa myös sivun kokoinen juttu madonnasta.ei mitään uutta ja ihmeellistä,jotenkin täysin neutraali juttu.
www.findance.com antaa kahdeksan tähteä kymmenestä
"Madonna huikaisi edellisellä albumillaan American Life, joka oli kauttaaltaan aivan loistava, vaikka jostain syystä se sai myös viljalti kirpaisevaa kritiikkiä maailmalta. Nyt Madonna on napannut levylle kavaljeerikseen englantilaisen Stuart Pricen, joka tunnetaan parhaiten Les Rythmes Digitales -projektin takaa. Kuten Confessions On A Dancefloor -nimestäkin voi päätellä, niin tanssittavaa materiaalia on jälleen tarjolla. Kappaleet muodostavat harvinaisen saumattoman kokonaisuuden, jossa siirtymät biisistä toiseen on pyritty tekemään aina mahdollisimman huomaamattomiksi. Parhaimmillaan siirtymät ovatkin niin nerokkaita, että biisin vaihtumista ei välttämättä edes huomaa.
Levyn starttaa loistava Hung Up, joka profiloituu käyttämällä Abban Gimme Gimme Gimme -hitistä napattua melodiasamplea. Kertosäe on huippuvetävä ja soundit ovat kauttaaltaan reipasta poljentoa, josta on erityisesti mainittava potkiva bassolinja. Toisaalta biisi on oikeastaan turhaan pidempi kuin singleversio, koska mitään merkittävää uutta ei pidemmässä versiossa oteta mukaan. Get Together aloittaa korvia jäytävällä herätyskellon soimisella, mutta itse biisi on pari astetta huomaamattomampaa tavaraa perustaltaan. Mukana on tosin hyvä piipitysmelodia ja oivallinen c-osa. Sorry temmeltää taas paljon paremmin. Aluksi Madonna briljeeraa ranskaksi, espanjaksi, hollanniksi ja italiaksi. Myöhemmin on luvassa myös japania, hindiä, puolaa ja hepreaa. Biisi ei sävellyksenä oikeastaan hätkäytä sen kummemmin, mutta soundiosasto jousia myöden toimii ja erilaiset jipot elävöittävät hienosti biisiä.
Future Lovers on albumin ainoa biisi, joka on edellisestä albumista päävastuun kantaneen Mirwais Ahmadzain tuottama. Biisissä on hyvä draivi, jota voi verrata Donna Summerin klassikkoon I Feel Love, mutta soundeissa ei ole sitä puhtia, jota kuultiin viime levyllä. I Love New York väläyttää sitten jo sellaista kitaran ja koneiden yhteispeliä, jollaista olisi toivonut levyltä enemmänkin. Let It Will Be on olemukseltaan taas jokseenkin mielenkiintoinen, mutta se ei biisinä nouse hohtoon kertaakaan kestonsa aikana. Forbidden Love ja Jump soljuvat vetovoimaisemmin ja vocoder-vokaalit tuovat persoonaa näistä ensimmäiseen.
Tuotantohommiin ovat päässeet myös ruotsalaiset Christian Karlsson ja Pontus Winnberg. Bloodshy & Avant -nimen alla mesoavat häiskät ovat laatineet biisit How High ja Like It Or Not. Ruotsalaiskaksikon tuotanto ei eroa jyrkästi Stuart Pricen linjasta, vaan mukana on reilusti jousia ja reippaita konesoundeja. Like It Or Not on biiseistä selvästi parempi ja siinä on jopa hienoisia kaikuja American Life -levyn linjasta. Koneet ja kitara soivat hienosti yhteen ja soundit ovat parhaimmillaan varsin juhlallisia. Isaac ja Push ovat vielä Pricen aikaansaannoksia. Yitzhak Sinwan pääsee molottamaan Isaacissa ja kitarassa on mainiota otetta. Push heittää mukaan hyvät ja voimakkaat rytmittelyt sekä annoksen jylhyyttä.
Siinä missä American Life on yksi kaikkien aikojen parhaista albumeista, Confessions On A Dancefloor on vain osittain vallan mainio. Confessions On A Dancefloor toimii hienosti kokonaisuutena, vaikkakin se notkahtaa hetkeksi keskivaiheilla. Hung Up ja albumin loppu ovat kuitenkin sellaista juhlaa, että albumi jättää varmasti hyvän maun. Madonna kulkee edelleen omia polkujaan ja tuloksena on varsin oiva tanssipop-levy, joka voi upota tykkäsi sitten dance-musiikista tai ei".
Tamekan mielestä toi on Annan arvostelu on kirjoitettu jotenkin hassusti. Teksti toisaalta soimaa ja vähättelee levyn ansioita mutta toisaalta sille annetaan neljä tähteä viidestä. Samalla Madonna ansiot leimataan hömpäksi ja musiikilliset arvot sivuutetaan ulkonäköasioilla. Sama juttu oli findancen arvostelussa. Tulkitsenko ihan pieleen?
et kun tulkitset ihan samoin kuin jesus.sen verran alkoi tuo juttu harmittamaan että kirjoitin pitkän ja asiallisen palautteen tuolle anna-lehden toimittajalle siis lähinnä koskien tuota läppää missä madonna tekee vaan hömppää ym eli en väittänyt tietäväni ikiaikasta totuuttaa kaikesta mutta koitin valaista ja laajentaa näkemystä madonnan suhteen.mutta mutta meili tuli takaisin ja kun koitin ottaa yhteyttä lehden muuhun toimittajaan kysyäkseni kuinka saan yhteyden tero saloseen ei ole vastausta kuulunut.
sinällään harmmillista koska (mielestäni) olin kovinkin näpsäkkä jutussani.ja tavallaan mielestäni lehti on sen verran tai pitää sen verran seistä juttujensa takana että edes vastaavat lukijoidensa yhteydenottoihin oli niiden sisällöstä mitä mieltä tahansa.
mut siis juu hiukan turhaan nollataan madonnan saavutuksia mutta toisaalta annetaan 4 pylpyrää.mene tiedä.
Tosi ihmeellinen toi "arvostelu" Hömppää?KISS MY ASS! (ja silti 4/5?)..weird..
__________________
TÄMÄN hetken levyt: Loose, Fundamental, True blue, St. Elsewhere, Music ja eräs live levy:) TÄMÄN hetken biisit: Maneater, Wisemen, Hung up, a public affair, Get together ja Godspell, flamboyant, Overload
Ehkä minussa on jotakin vikaa, kun en nähnyt tuota arvostelua mitenkään mollaavana. Arvostelija toteaa, ettei Madonna ole samanlainen taidepläjäys kuin Björk tai Kate Bush, vaan paljon kaupallisempi artisti. Mielestäni se on ihan totta, eikä siinä ole mitään vikaa. "Hömppä" ei välttämättä ole negatiivinen määre.
Myös kohta, jossa mainitaan, ettei Madonna ole koskaan tehnyt kriitikoiden ylistämiä suurteoksia, pitää täysin paikkansa. Ei Madonnan voima olekaan musiikin taiteellisuudessa. Ei ole koskaan ollut.
ziggy wrote: Ehkä minussa on jotakin vikaa, kun en nähnyt tuota arvostelua mitenkään mollaavana. Myös kohta, jossa mainitaan, ettei Madonna ole koskaan tehnyt kriitikoiden ylistämiä suurteoksia, pitää täysin paikkansa. Ei Madonnan voima olekaan musiikin taiteellisuudessa. Ei ole koskaan ollut.
Joo ei todellakaan voi rueta mihinkään Björkiin tai Bushiin vertaamaan, koska kyse on tosiaan aivan eri musiikkityylistä ja tarkoituksesta. Mutta se että "Madonna on materiaalien kierrättäjä ja kulttuurinen flirttailija" viittaa minusta yleisesti, eikä niinkään tähän levyyn. Kyllähän Madonna on COADF:iin lainaillut asioita, mutta muuten ei kyllä voi puhua kierrätyksestä. Madonna on aina kuitenkin ollut omien juttujen luoja ja trendsetteri, toisin kuin juttu antaa olettaa...
Edit - Niin ja sen verran vielä tuosta "kuuluu fanittaa, tanssilattia hömppää" on aivan skeidaa. Ihan kuin Madonna-faneilla ei olisi mitään arvostelukykyä tekipä artisti sitten mitä sh*ttiä tahansa...Ehkä joidenkin kohdalla saattaa olla totta mutta ei saa yleistää!
Sen sijaan "materiaalien kierrättäjä ja kulttuurinen flirttailija" Madonna kyllä on. Madonnan "omat ja aidot" jutut ovat aina syntyneet niin, että hän on ottanut aineksia muista populaarikulttuurin ilmiöistä. Marilyn Monroesta, punkista, pornosta, goottiromantiikasta, japanilaisuudesta, tällä hetkellä 1970-luvun diskosta. Milloin mistäkin.
Siinäkään ei ole mitään vikaa, mutta mielestäni se on nimenomaan materiaalin kierrättämistä ja kulttuurista flirttailua, joskin erittäin luovalla ja omaperäisellä tavalla. Vai minkä jutun Madonna olisi keksinyt ihan itse puhtaalta pöydältä?
Samaa kierrätystä ja flirttailua tietysti harrastavat useimmat muutkin artistit, Madonna vain tekee sen useammin ja monipuolisemmin.
ziggy wrote: Ehkä minussa on jotakin vikaa, kun en nähnyt tuota arvostelua mitenkään mollaavana. Arvostelija toteaa, ettei Madonna ole samanlainen taidepläjäys kuin Björk tai Kate Bush, vaan paljon kaupallisempi artisti. Mielestäni se on ihan totta, eikä siinä ole mitään vikaa. "Hömppä" ei välttämättä ole negatiivinen määre.
Myös kohta, jossa mainitaan, ettei Madonna ole koskaan tehnyt kriitikoiden ylistämiä suurteoksia, pitää täysin paikkansa. Ei Madonnan voima olekaan musiikin taiteellisuudessa. Ei ole koskaan ollut.
Hömppä on mielestäni alentava ilmaisu..jos joku sanoisi että minun kirjoitukseni olisivat hömppää mutta hyviä niin en kyllä olisi hirveän imarreltu..sitä mieltä minä olen. "Taiteellisuus" on niin laaja käsite.Mutta itse olen kyllä sitä mieltä että yksi Madonnan voimista on juuri taiteellisuus:hän pyrkii aina luomaan jotain uutta ja kulkee omia polkujaan..ihan samalla lailla kuin esim.Björk(ero on ainoastaan musiikkityylissä) Ja mielestäni kriitikot pitivät ROL levyä silloin ja edelleen mestariteoksena.. Mutta jälleen..Mikä on "mestariteos"? No tärkeintä on edelleen itse musiikki
__________________
TÄMÄN hetken levyt: Loose, Fundamental, True blue, St. Elsewhere, Music ja eräs live levy:) TÄMÄN hetken biisit: Maneater, Wisemen, Hung up, a public affair, Get together ja Godspell, flamboyant, Overload
mer boy wrote: ziggy wrote: Ehkä minussa on jotakin vikaa, kun en nähnyt tuota arvostelua mitenkään mollaavana. Arvostelija toteaa, ettei Madonna ole samanlainen taidepläjäys kuin Björk tai Kate Bush, vaan paljon kaupallisempi artisti. Mielestäni se on ihan totta, eikä siinä ole mitään vikaa. "Hömppä" ei välttämättä ole negatiivinen määre.
Myös kohta, jossa mainitaan, ettei Madonna ole koskaan tehnyt kriitikoiden ylistämiä suurteoksia, pitää täysin paikkansa. Ei Madonnan voima olekaan musiikin taiteellisuudessa. Ei ole koskaan ollut.
Hömppä on mielestäni alentava ilmaisu..jos joku sanoisi että minun kirjoitukseni olisivat hömppää mutta hyviä niin en kyllä olisi hirveän imarreltu..sitä mieltä minä olen. "Taiteellisuus" on niin laaja käsite.Mutta itse olen kyllä sitä mieltä että yksi Madonnan voimista on juuri taiteellisuus:hän pyrkii aina luomaan jotain uutta ja kulkee omia polkujaan..ihan samalla lailla kuin esim.Björk(ero on ainoastaan musiikkityylissä) Ja mielestäni kriitikot pitivät ROL levyä silloin ja edelleen mestariteoksena.. Mutta jälleen..Mikä on "mestariteos"? No tärkeintä on edelleen itse musiikki
Oikeassa olet joka kohdassa. Minä kuitenkin käsitän "taiteellisuuden" tässä kohtaa "kaupallisuuden" vastakohdaksi. Sitä se ei saisi olla, mutta monen mielestä on. Eli Björk on "taiteellinen", koska hänen musiikkinsa ei ole niin helposti sulatettavaa kuin Madonnan, joka taas on "kaupallinen" ja siksi "hömppää". Esimerkiksi Ray of Light on myyvän ja kaupallisen popin mestariteos.
Hömppä-sanaa voi käyttää niin monella tavalla. Itse en sitä tässä arvostelussa käsittänyt kielteiseksi määritelmäksi, mutta helposti sen voi sellaiseksikin ajatella.