Pariisin Kevät on varmasti tuttu nimenä jokaiselle. Tämän kylän poikii ja Kesäyö ovat bändin ne kaksi soitetuinta biisiä. Kesäyö poiki jopa vuoden 2012 soitetuimman radiobiisin tittelin.
Pariisin Kevät oli alunalkaen nokkamiehen, laulajan Arto Tuunelan sooloprojektimainen bändi, jonka ei täyttynyt keikkailla. Menestys kuitenkin yllätti ja kysyntä kasvoi, joten päätyipä yhtye toisen albumin Astronautti julkaisemisen jälkeen keikkalavoille. Kolmannella albumilla Kaikki on satua bändivetoisempi meininki tuli ilmi musiikillisesti ja syyskuun 13. päivä julkaistavalla neljännellä levyllä Jossain on tie ulos bändin roolin kerrotaan entisestään korostuvan.
Tosiaan, levyllinen uutta materiaalia on pian tulossa. Jännittäviä aikoja elellään. Esimakua seuraavasta albumista antaa Odotus niminen single:
Itse innostuin yhtyeestä alunperin nimen takia. Tällaisena pienoisena Pariisi sekä kevät friikkinä nimi kuulosti liian hyvältä ollakseen totta. Onneksi yhtyeellä oli myös musiikilliset ansionsa. Ensimmäisillä albumeilla soundia haeskellaan kokeilujen kautta. Levykokonaisuuksissa ei ehkä ihan onnistuta, mutta yksittäisiä tykkibiisejä ensimmäisiltä levyiltä kyllä löytyy: Samoilla raiteilla, Pyykkipäivä, Matkalla etelään, Salaliittoteoria ja Astronautti kappaleet ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Hienoja biisejä kerrakseen!
Kolmannella levyllä Kaikki on satua Pariisin Kevät lopulta onnistui silmissäni nuhteettomasti. Tykkään levystä edelleen paljon. Sitä voisin kehua tovin, mutta sanon vain, että Olen kuullut merestä on yksi parhaista avausbiiseistä ikinä.
Neljännen albumin kohdalle odotukset ovat luonnollisesti nousseet korkealle täysosuman jälkeen. Ihanaa kun sitä ei jouduttu odottamaan edes kahta vuotta. Odotus single ei kyllä jättänyt yhtään kylmäksi, hemmetin hyvä biisi! Kansikuva ja biisilista ovat samate onnistuneen oloisia.
Bändin keskeisin voima on Arto Tuunela, joka tekee ja tuottaa biisit pitkälti itse ja antaa äänen Pariisin Keväälle. Hänen tyylissään tehdä tekstejä on jotain, Ylex:n toimittajaa lainaten, runotyttömäistä ja toki sitä melankolisuutta. Se tunnelma minkä hän yhdessä muun bändin kanssa saa kappaleisiin on kolahtanut itseeni hyvin syvälle, eritoten Kaikki on satua -levyllä hommat pelittää pelottavan hyvin.
Luonnollisesti joitakin bändin soundi rasittaa varmasti paljon.
Omasta mielestäni Meteoriitti (siis debyytti) on ihan täyttä tavaraa. Semmoisen indie-klassikon asemassa se on täällä Suomessa laajemminkin. Sitä levyä on suorastaan ahdistavaa kuunnella, jos on rakastanut johonkuhun ja olosuhteet ovat epäsuotuisat yhteen päätymiselle.
Debyytin väkevyyden huomioiden Pariisin Kevät on onnistunut ainakin singlejen puolella pitämään riman korkealla. Tämä uusi single on mielestäni instahitti.
__________________
"I have my partner-in-crime, William Orbit, helping me out with the substance."
