Unessa menin Madonnan konserttiin, mutta se tekikin siellä vaan jotain jumppaliikkeitä. Sitten annettiin terroristi-iskuvaroitus ja otin vanhanaikaisen käsilaukkuni ja kävelin rauhallisesti ulos bussipysäkille odottamaan bussiani.

Aamulla oli pönttö vähän sekasin

Radiosta tuli Hollywood, mutta se oli vähän erilainen (jotenkin soundas paremmin). Nostin kädet ilmaan ja fiilistelin sitä riemuissani toistellen kerta toisensa jälkeen "Tää on niin Madden paras biisi!". Se tais olla joku kioski järven rannalla ja porukkaa tuli sisään ja lampsi ulos tuulettaen samalla tavalla.

Sitten se kiska räjähti.

Nyt tuli taas jotain niin outoa ****tii, ettei mitään rajaa.

Voitin kilpailun, jossa Madonna tulee luokseni päiväksi käymään. Samalla viikolla oli jo aiemmin järjestetty tempaus, jossa Jesus Luz kävi jonkun random blondin kanssa toisella puolella Suomea, ettei oikea voittaja ja tapaamisen virallinen päivämäärä vuotaisi lehdistölle ja koko mediahässäkkä purkautuisi jo tuolloin. Yritys toimi!

Toki tässä ihmetytti, että miten ne panostaa näin paljon rahaa juttuun josta he eivät saa juuri mitään, mutta olinpahan iloinen vaan että näin pääsi käymään. Maaginen päivä koitti ja Madonna ajoi yksin vanhalla Toyota Corollalla tuulipuvussa pihaani. Sanoin rennosti moi ja Madonna tervehti parilla oppimallaan sanalla takaisin. Tarkoituksena oli esitellä "Suomalaista kulttuuria", ja koska Maddella oli jano, päätin viedä hänet kantakapakkaani.

Toyota ei kuitenkaan enää käynnistynyt, joten menimme sinne polkupyörillä. Matkan varrella oli ihan sairas mäki jonka Madonna polki ylös kuin ohjus (ei sillä etten itsekään olisi jaksanut sitä yhtään huonommin). Saavuimme Hunajaperseen pihaan (kyseinen räkälä ei oikeasti ole olemassa, mutta jostain syystä se toistuu unissani usein). Sisällä tilasimme tuopit ja nautimme hetken aikaa hiljaisuudesta. Kyselin vähän W.E:stä ja Madonna sanoi touhun menevän hirmu hyvin ja näyttelijät ovat omaksuneet hänen visionsa loistavasti.

Entistä rennompana sanoin törkeää kieltä käyttäen meneväni kuselle. Matkalla veskiin kuulin, kun omistaja puhui kiivaasti takahuoneessa puhelimeen tyyliin "Se on MADONNA!!". Reissulta palatessani poppikone jauhoi täysillä Material Girliä ja tomaatinpunainen Madonna istui raivosta jähmettyneenä jakkarallaan. Aamupäiväspurgut mekastivat onnesta keinahdellen. Käskin omistajaa äkkiä vaihtamaan biisiä tai Madonna hommaa "synkillä kontakteillaan" tälle murhamiehen. Se toimi, mutta Madonna ei halunnut juoda enää, joten poistuimme takaovesta.

Tulimme rannalle ja otimme hetken aikaa suolaista meri-ilmaa sieraimiin. Kohta taivaalle pamahtaa kuin Michael Bayn elokuvasta helikopteri jonka kyljessä oli iso Seiskan logo. Pakenimme muumimaasta karanneeseen luolaan, ja odotimme siellä josko kopteri menisi pois. Se ei mennyt. Se yritti lähemmäs luolaa ja ilmeisesti ovesta kurkotteleva valokuvaaja harkitsi josko seuraisi meitä vai pysyisikö kopterissa. "I wish Sean was here." Madonna letkautti siihen väliin.

Päätimme, että koska päivä oli nyt muutenkin muuttunut hieman erilaiseksi kuin oli tarkoitus, menimme ulos luolasta ja näytimme yhdessä kielet pitkällä Seiskalle keskisormea. Tästä uni jatkuikin jo toiseen suuntaan ilman Madonnaa...

Näin viime yönä unta, että olin jossain marketissa ja näin, että Celebrationista oli ilmestynyt kakkososa. Sen nimi oli kuitenkin joku muu, jota en nyt muista. Siinä oli vaan yksi cd, ja takakannessa ne biisien nimet oli suomeksi!  Siellä oli kyllä jotain ihan ihme biisejä ja muistankin olleeni unessa aika vihainen niin huonoista biisivalinnoista. Mutta tais siellä olla ainakin Deeper and Deeper ja Don't Cry for Me Argentina (en muista suomennoksia ).

On jäänyt mieleen kouluajoilta sellainen uni, kun olin kirkossa esiintymässä ja lauloin Lucky Staria. Kurkusta ei tullut ääntä eikä biisi mennyt yhtään edes nuotilleen, mutta taustabändi soitti mahtavasti. Kirkkokansa oli kuitenkin todella innoissaan esityksestäni ja heiluttivat käsiään ja tanssivat pöhkön näköisesti paikoillaan tehden Madonnamaisia rivohkoja liikehdintöjä..siis se muumioitunut kirkkokansa! Jatkoin pihinääni kaikesta huolimatta vaikka minua hävetti ja minulla oli päälläni sifonkihuiveja, joita häpesin ja ihmettelin, että miksi mulla on sellaisia Dingo-releitä päälläni ja mitä yleensä tein kirkossa pihisemässä.
Näin vähän ennen MDNAn julkaisua unta, että olin Anttilassa lääppimässä Madonnan uutta levyä ja olin todella pettynyt siihen, että biisien nimet luki takakannessa suomeksi ja olivat laimeita käännöksiä. Etukannessa oli Kikka kurkkimassa ikkunasta, joka oli Käyrä Nousemaan ajoilta. Tunnistin heti Kikan ja ärsytti miksi Suomessa piti laittaa Kikka Madonnan levynkanteen ja suomentaa biisitkin. Olin todella vihainen siinä unessa ja kiroilin ja olin ihan seonnut siellä Anttilassa enkä pystynyt hillitsemään itseäni. Sitten yritin lähteä pois sieltä niin en pystynyt liikkumaan kuin äärimmäisen hitaasti.

Näin viime yönä unta, että mulla oli monta Madonna t-paitaa (?) Ne vaan lisäänty koko ajan kun esittelin niitä jollekin. Paidat oli kyllä kivoja ja kaikki kuvat oli kasari-Madonnaa. Harmitti, ettei uni ollutkaan totta ja palaisin todellisuuteen jossa mulla on 1 Madde-paita

Tosta mielenpsyykkausasiasta täytyy myös sanoa, mitä alkupostissa kysyttiin.
Madonnan biisien sanat ja hänen heittämät lausahdukset ovat todellakin toimineet mulla mielen tsemppareina. AINA kun on jokin haastava/vaativa/rankka tai ihan vaan uusi tilanne tuloillaan, kuuntelen Madonnaa.
Toistelen myös sanoja mielessäni(eli lauleskelen...) ja sitten Madden heittämiä kommentteja myös. Niillä on ollut todella suuri vaikutus muhun jo alusta asti.

On sunnuntai 12.8. Ulkona sataa rajusti lunta. Olen valmistautunut lähtemään jo useita tunteja, mutta valmista ei tule ja kello laukaa tuhatta ja sataa. 17.00 olen yhä Savonlinnassa ja pääsen viimein lähtemään. Ajattelen, että ei perkele tämän näin pitänyt mennä, toivottavasti Madonna aloittaa tosi myöhään ja GC alueen päädystä näkee edes jotain. Olen hädissäni ja ajan ylinopeutta aina kun pystyn, mutta tiet ovat täynä poliisipartioita sillä liikkuvapoliisi on päättänyt juuri tänä viikonloppuna todistaa olemassa olonsa hyödyt pyrkimällä sakottamaan jokaista törppöilevää autoilijaa.

Onneksi herään ja tajuan huoleni olevan turhat. Ainakin osittain... Menen peilin eteen ja silmieni väliin on puhkeamassa vuosisadan finni josta en normaalisti välittäisi, mutta jota en silti haluaisi esitellä sunnuntaina popin kuningattarelle.