Didon White Flag ja Stoned oli niin hyviä, kuten Hunter, Don't Leave Home ja See The Sun:kin... Onko uusi levy Safe Trip Home ostamisen arvoinen, itselläni on jotenkin popittoman soundin takia jäänyt väliin? Mitä muut ovat mieltä?
Safe Trip home on ollut ainakin kriitikoiden mieleen:
Observer Music Monthly:"This album is a mature and thoughtful collection of songs and a fine memorial to her father, who would have been right to be proud."
Boston Globe:"It's taken nine years and two tries, but Dido has finally given her debut the follow-up it deserves."
Q Magazine:"Lucky, then she's so musically warm and, like its predecessors, Safe Trip Home takes comfort in a sound that almost masks her unrest. Almost."
Billboard:"There isn't a standout single, but this is Dido's most fully realized and elegantly rendered collection."
Entertainment Weekly:"The emotion in these sad, subtle songs seems inherent enough, though you may still find yourself wishing she'd allowed the slightest hint of it to creep into her voice."
Sputnikmusic:"It is an album that builds on everything she had done previously, but with a much more personal and mature touch than I ever expected from her."
Rolling Stone:"Dido's voice is so comforting, you almost miss the blues it conceals."
The Onion (A.V. Club):"The album reveals nuances and feels richer with repeated plays, even though there's no single track that demands repeat listens. For songs that are just fine, they're great."
Blender:"Dido should let her socks go unsorted for a while; genuine sorrow sounds good on her."
The Guardian:"It's potentially affecting stuff, and the gentleness of the production--several songs sound as though they were recorded by candlelight--heightens the atmosphere of desolation and fragility. The problem is Dido's soft voice: it's so lacking in expressiveness that words and emotions drift by, too wan to strike home."
Slant Magazine:"The album might be Dido's least adventurous to date, her brand of vanilla soul going down like a warm cup of milk."
Spin:"Dido's third solo album reveals an unyielding fear of intimacy, her mellow trip-pop (coproduced by Jon Brion) buckling underneath sadness and alienation."
Wikipedia
__________________
"Don't ask me where I wanna go -We gotta turn up the radio"
mä tykkään tosi paljon Didosta ja minulla on levyä..
Edit: Siis minulla on kaksi levyä: No Angel ja Life for Rent ja ajattelin ostaa tuon Safe Trip Home...se näyttää hyvältä levyltä ja sitä varmaankin on wink.gif
Kuuntelin ennen Didoa koko ajan. Nyt on mennyt aika pitkä aika, etten ole koskenutkaan Didon levyihin, mutta nyt Safe Trip Homen tulon jälkeen olen taas aika innoissani.
__________________
The best things in life are always free - wishing you were here with me...
Mä olen varmaan ainut, joka ei tykkää Didosta. Ei vaan iske. Ei voi mitään, jokaisella on oma mielipide Sis tuokin on niiden parien biisien perusteella mitä olen kuullut, kun tuotantoon en ole tutustunut eikä suurta innostusta olekkaan.
Mä olen varmaan ainut, joka ei tykkää Didosta. Ei vaan iske. Ei voi mitään, jokaisella on oma mielipide Sis tuokin on niiden parien biisien perusteella mitä olen kuullut, kun tuotantoon en ole tutustunut eikä suurta innostusta olekkaan.
Joo itsekään en pitänyt biiseistä radiossa (Sand in My Shoes), mutta omalla ajallaan koti-cd-soittimelta musiikki on ihanaa!
__________________
"Don't ask me where I wanna go -We gotta turn up the radio"
Itse tutustuin ja tiedostin tämän uskomattoman kaunisääniseen artistin vuonna 2001 kun Eminem käytti Didon Thank You biisiä omassa Stan biisissään. Diggasin Stan biisistä ihan mielettömästi ja sit hiffasin et toi kaunis ääninen nainen on tehnyt oman levynkin ( No angel ), jo edellis vuonna. Sit meni viel hetki et tajusin et Dido on myös siin Eminemin Stan videolla se tyttöystävää esittä kaunis, herttainen nainen. No sit heräsin oikein toden teolla ja haalin kaiken musiikin ja tiedon täst artistista. Kuuntelin No Angel levyä kulumiseen asti puhki ja olin aivan myyty.
Sit vuonna 2003 ilmestyi Life for Rent levy, ja sama henkilökohtainen euforia jatkui myös toisen levyn kanssa, olin aivan extaasissa tän ihanan, suloisen naisen musiikista ja äänestä. Onnistuin näkemään Didon livenä Lontoossa vuonna 2004, ja olin 7. taivaassa. Loistava Lontoon matka, fudista, shoppailua, pubeja ja Dido.
Erosin ex-vaimosta alku vuodesta 2005 ja kävin eroprosessia läpi n. puol vuotta. Sinä aikana tuli kuunneltua äärimmäisen paljon No Angel ja Life for Rent levyä, haettua yhtymäkohtia omasta menneestä parisuhteesta ja ja Didon biisien sanoituksista. Esim. Life for Rent, Hunter, Stoned, Thank You ja See You when youre 40 biiseistä löysin todella paljon mennyttä ja myös tulevaa. Sitten tietoisesti lopetin Didon musiikin kuuntelun pariksi vuodeksi, koska se jotenkin mielestäni liittyi menneeseen suhteeseen, ja siksi alkoi jollain tasolla ahdistamaan mieltäni. Aloin uudelleen Didon kuuntelun Safe Trip Home levyn myötä vuonna 2008, mutta en ole tästä kolmannesta levystä ollut kovin innostunut. Mulle Dido tulee aina olemaan 2000 luvun alku, elämän muutokset, aikuistuminen ja Lontoo.
Suosittelen kaikille Didoa musiikin ja myös sanoitusten takia. Nainen on lahjakas, kaunis, älykäs ja aikuisen ikäinen nainen. Didosta en löydä kuin yhden miinusmerkkisen asian, hän on Arsenal fani, mutta se hänelle suotakoon kun koska hän on kotoisin melkein Highburyn ( Arsenalin entinen kotikenttä ) vierestä, pohjois Lontoosta siis.
BTW, Didon veli on muusikko, tuottaja , säveltäjä Rollo, joka on tehnyt musiikkia Didon lisäksi esim. Faithlessille.
-- Edited by kopperoinen on Sunday 18th of April 2010 03:15:08 PM
mä luen aina tuon nimen väärin.. Mun naapurissa asui aikanaan 30+ sinkkunainen joka huudatti White Flag-biisiä jatkuvasti. Meinasi järki lähteä. Onneksi se löysi miehen ittelleen eikä Dido sitten enää soinut.