Faniuteni alkoi kun tutustuin Madonnan musiikkiin MTV:n kautta ystäväni luona noin vuonna 1987 (sain myös ensimmäisen Madonnan kasetin tuona vuonna). En muista että olisin tiennyt mitään Madonnasta ennen sitä.
Mä tutustuin Madonnaan ekan kerran MTV:n kautta 80-luvun puolivälissä kun näin Like A Virgin videon,siitä se lähti ja olen seurannut ja ihaillut mimmiä siitä asti.Se biisi ja video kolahti heti,oli niin erilainen ja vaikka olen sydämeltäni rokkimimmi niin sekaan mahtui hyvin yksi poppari ja noin on asiat vielä tänäkin päivänä
Mulla fanius alkoi siinä LAP ja BA aikoihin. En muista tarkalleen. Mutta Madonnasta pidin kyllä jo aiemmin. Suosikin juliste jossa Madonna on nallen kanssa, niin oli seinällä jo ennen faniutta. Muistan hämärästi nähneeni Open your heart -videon telkusta. Meillä ei näkynyt mitään MTV:tä joten video tuli varmaan jossain hittimittarissa (en muista ohjelman nimeä).
Madonnaan tutustuin vuonna 1999, kun jossain Disneyn piirretyssä oli joku Tiku&Taku-kohtaus jossa Dress You Up soi. Rakastuin biisiin heti! Melodiaan, ääneen... laitoin ko. vhs:n telkusta jatkuvasti pyörimään, tanssin ja leikin olevani jotain... Olin 11-vuotias. Dress you up on edelleen parhaita biisejä ja hirveen tärkeä mulle, tuo niin paljon muistoja mieleen...
Ennen tätä Madonna oli mulle "yksi supertähti muiden joukossa". Olin siitä jotain lukenut ja kuulluut, mutta tuntematon ja etäinen se mulle aiemmin oli ennen em. episodia.
Oma Madonna fanitus alkoi viime vuoden puolella ja siitä saan kiittä aika yllättäen Radio rockin Heikelä korporaatiota. Viittasivat jossain keskustelussa Madonnaan ja Justify My Love kappaleeseen. Menin sitten kuuntelemaan kappaleen netistä ja totesin että ihan ok kappale. Muistin että äidillähän on joku Madonnan levy (Confessions On A Dance Floor) ja ekan kuuntelu kerran jälkeen olin myyty :) Aloin myös spotifystä kuuntelemaan muita Madonnan biisejä ja yllätyin siitä kuinka moni biisi kuulosti tutulta esim. La isla bonita, Like A Virgin, Frozen. Olin joskus kuullut noita biisejä mutta en koskaan ollut tietoinen siitä että ne olisivat Madonnan. Siitä päivästä lähtien olenkin joka päivä kuunnellut Madonnaa (ja joskus laittanut soimaan yöksikin...) ja seurannut useilta sivuilta uutisia Madonnasta. Pitänee kait kiittää Radio rockia kun johdattivat minut kuuntelemaan maailman parhainta musiikkia :)
Ennen faniutta sain tädiltäni ulkomaisia musalehtiä mm. Bravoja joissa oli juttuja ja paljon kuvia Madonnasta. Elettiin siis aikaa 1983/84. Aluksi ajattelin, että Madonna näyttää kiukkuiselta kuvissa.. Bravon välissä tuli usein keräilykortteja Madonnasta ja julisteitakin oli, jotka otin talteen. Minulla on vieläkin noita varhaisia Madonna-kortteja tallessa. Olin nähnyt Burning Upista pienen pätkän taivaskanavalta ja vaikutti 'ihan kivalta' muistaakseni, mutten mitenkään seonnut vielä siinä vaiheessa Madonnasta. Tuolloin vasta keräilin kuvia talteen enkä ollut vielä fani oikeastaan, mutta Madonnassa oli kuitenkin jotain ihmeellistä ja yliluonnollista, jonka tajusin vasta Like A Virgin-aikoihin ja siitä lähtien olen ollut fanaattinen fani. Siitä olenkin kertonut jossain toisessa jutussa joten tähän en sitä enää laita. No joka tapauksessa Like A Virgin oli eka Madonna-levyni (siihen aikaan omistin vain kasetteja) vasta sen jälkeen ihastuin The First Albumiin, jota pidin öisin tyynyni alla ja päivisin oli penaalissa koulussa mukana. The First Albumista on jäljellä ainoastaan kasetin paperikannet Madonna-kansiossani. Sellainen varhainen muisto vielä on, että pyysin meidän luokkalaista Monicaa äänittämään kasetin täyteen pelkkää Burning Upia ja sitä sitten huudatin jatkuvasti ja äitini hermostui, että eikö mitään muuta biisiä ole kuin tota samaa. Sama juttu oli Who' s That Girlin kanssa ja Monica taas äänitti kasetin täyteen samaa biisiä, kun heillä oli tupladekki tai sitten vinyliltä mahdollisuus kopsata kasetille tai jotain..
Muistiini on jäänyt huvittava tilanne, jossa kaksi tyttöä, minä ja "bestikseni" katselemme Suosikki-lehdestä kuvia, joissa Madonna poseeraa napapituinen Healthy-toppi päällään ja tukka hallitusti sekaisin. Sitä en enää muista, että mistä olimme saaneet tietomme Madonnasta, mutta haukuimme yhdessä Madonnan ääntä lampaan määkinäksi. Teeskentelimme toisillemme, ettei voisi vähempää kiinnostaa ja, että mielestämme Madonna on hetken tähti. Tosi asiassa Madonna kiinnosti minua ja hän näytti mielestäni helkkärin hyvältä. Varsinaisesti Madonna-fani olin sen jälkeen, kun olin nähtynyt Who's That Girl-leffan ja kiertuevideon, 1987. Bestis seurasi mukana. Sitten sain isältä kasetin, jonka hän oli saanut työkaveriltaan lohdutukseksi, kun Samantha Fox ja Posio oli jäänyt näkemättä. B-puolelle oli nauhoitettu kappaleita Madonnan True Blue-albumilta.
mäkin olen enmpi ehkä sydämmeltäni rokki-mimmi, mutta madonna tuli elämääni vuonna 89 nähtyäni like a prayer musa videon, en tarkalleen tiedä miten ja mitä tapahtui, mutta fani ollut siitä lähtien, ja loppu on sitten historiaa =) olen täälä aiemmin jossain keskustelussa selittänytkin jotain tähän faniuteen liittyvistä asioista..
__________________
I laugh at myself. I don't take myself completely seriously. I think that's another quality that people have to hold on to... you have to laugh, especially at yourself. -Madonna-
Tajusin tän viimeksi vastatessani vähän väärin. Kyllähän mulla oli muistoja Madonnasta ennen faniuden alkamista (voi elämä sitä ihanaa päivää )
En oo aivan varma, mutta ihan kuin ensimmäiset muistikuvat Madonnasta olisi joskus vuosilta 92-94. Olin silloin n. 6.vuotias. Ja muistelen, että jossain telkkaohjelmassta ja/tai lehdissä oli kuvia ja juttuja jostain blondista naisesta, joka oli jotenkin paheellinen. Poseerasi lähes alastomana, oli miesten ympäröimä. Muistan, että se oli jotenkin kiinnostava, mutta just sellanen mikä ei syystä ja toisesta lapsille kuulunut. En tiiä oliko se Madonna mitä muistelen, mutta jotenkin sopii siihen aikaan ja niihin muistikuviin.....
Sitten joskus 95-96 vuosina luin, oisko ollut Seurasta, jonkun jutun missä oli Sandra Bernhardin kuva joka kerto, että tän näköseks kuulkaa menee kun on ollut sängyssä Madonnan kanssa. Kauhistelin vaan sitä miten hirveän näkönen nainen se oli (siis Sandra), kuva oli aika huono. Ja sit mietin minkälainen friikki se Madonna oikeen on, jos ihmiset muuttuu ton näköisiksi.
Sitten Maddesta oli kuva Golden Globe-juhlista 96 jossa se oli Carlosin kanssa. Musta se näytti sillon ihan joltain pelottavalta vampilta ja tosi lutkamaiselta. Mietin, että minkälainen ihmeellinen nainen tämä oikeen on. Koska ymmärsin siinä vaiheessa kyllä, että kyseessä oli SUPERTÄHTI. Mutta mitään en hänestä tiennyt. Jollain tavalla se kiinnosti kuitenkin.
Joskus 96-98 luin paljon Suosikkeja ja niissä sitten oli myös Madonnasta juttuja jonkun verran mm. Evitasta, Lolasta ja sitten Ray of light-ajasta. Ray of light-ajasta oli muuten paljon juttuja ja muistan, että ne kuvat Madonnasta tummahiuksisina oli tosi tylsän näköisiä.
Kaikki muuttui onneksi keväällä 99 kun kuulin biisin Dress you up ja rakastuin.