Kiva aihe! Joku aika sitten luin Lucy O'Brien:in Madonna kirjan ja nyt kesken David Robinson:in Chaplin - elämä ja elokuvat. Ääneen luen Paddington karhu tulee kaupunkiin-kirjaa. Olen pyrkinyt olemaan monipuolinen lukija, mutta silti eniten sydäntä lähellä kaunokirjallisuus, elämäkerrat, fantasia ja jonkun verran dekkarit. Seuraavaksi aion ahmia jonkin Juhani Peltosen teoksen.
Minä myös viimeistelin sen Lucy OBrienin Madonna-kirjan konserttia edeltävänä iltana. Tuo lukeminen noin yleensä on mulla aika kausittaista. Joskus sitä ei malta päästää kirjoja käsistään, joskus taas pino kirjoja makaa kuukausia lähes koskemattomana pölynkerääjäkasana. Tarkoitus ois lukee omia kirjavarastoja tyhjäks, kun kerrankin on aikaa. Tällasia löytyy nyt yöpöydältä:
Charles Dickens: Oliver Twist Ha Jin: Odotus Le Monde Diplomatique III Liza Marklund: Nobelin testamentti Ian Fleming: James Bond 007 - elä ja anna toisten kuolla
Yleensä tarttee jonkun tosi hyvän kirjan, että jaksaa sit välillä paneutuu vähän huonompiinkin. Nyt vaan taitaa olla taas se kaus, et ei vaan lähe. Ehkä huomenna?
__________________
Bring your love, sing your love Wear your love, share your love
Luen suht paljon ja tällä hetkellä on menossa Slummien Miljonääri elokuvan takana oleva kirja, Tyhjentävä vastaus eli kuka voittaa miljardin? Kirjana se on toimiva ja kiinostava eikä sitä pidä heti lukea, luku kerrallaan. Jokaisessa luvussa on oma tarinansa päähenkilön Ramin elemästä ja niistä selviää, miten Ram on osannut vastata kaikkiin 13 kysymykseen oikein TV-kisailussa, jossa Ram voitti miljardin. Suosittelen.
-- Edited by Hanhis on Thursday 13th of August 2009 04:15:37 PM
Sain vihdoin ton huonon Åke-dekkarin luettua ja otin tilalle Stephenie Meyerin New Moonin. Toi Twilight-sarja on vähän tollanen, miten sen nyt sanois, huonosti kirjoitettu ja sisällyksetön, mutta joku siinä kuitenkin vetää puoleensa (mahdollisesti Edward Cullen, heh...).
Sain vihdoin ton huonon Åke-dekkarin luettua ja otin tilalle Stephenie Meyerin New Moonin. Toi Twilight-sarja on vähän tollanen, miten sen nyt sanois, huonosti kirjoitettu ja sisällyksetön, mutta joku siinä kuitenkin vetää puoleensa (mahdollisesti Edward Cullen, heh...).
Se ihqutuksen kohde Twilight - Houkutus on melkosta pashaa, mutta osittain ihan viihdyttävää luettavaa. Ekan osan olen lukenut ja alku oli ihan kivaa lukemista, mutta sitten vain alkoi ärsyttään se "Edward on niin ihanaa, en voi elää ilman Edwardia..." ruikutus, jota oli lähes joka sivulla... Muutenkin Edward oli liian täydellinen ja Bella liian tylsä. Alice ja Jacob ovat omat lempparini.
Sitten sarjassa on myös ärsyä, kun siinä pistetään vampyyrit ihan kamaliksi. Sellasiksi nykyajan "vampyyreiksi", se oikea legendaarinen vampyyri kuvitelma on paras mahdollinen vampyyri ikinä!
Sain vihdoin ton huonon Åke-dekkarin luettua ja otin tilalle Stephenie Meyerin New Moonin. Toi Twilight-sarja on vähän tollanen, miten sen nyt sanois, huonosti kirjoitettu ja sisällyksetön, mutta joku siinä kuitenkin vetää puoleensa (mahdollisesti Edward Cullen, heh...).
Se ihqutuksen kohde Twilight - Houkutus on melkosta pashaa, mutta osittain ihan viihdyttävää luettavaa. Ekan osan olen lukenut ja alku oli ihan kivaa lukemista, mutta sitten vain alkoi ärsyttään se "Edward on niin ihanaa, en voi elää ilman Edwardia..." ruikutus, jota oli lähes joka sivulla... Muutenkin Edward oli liian täydellinen ja Bella liian tylsä. Alice ja Jacob ovat omat lempparini.
Sitten sarjassa on myös ärsyä, kun siinä pistetään vampyyrit ihan kamaliksi. Sellasiksi nykyajan "vampyyreiksi", se oikea legendaarinen vampyyri kuvitelma on paras mahdollinen vampyyri ikinä!
Joo, joku siinä saa haluamaan mut lukea sarjan loppuun asti. On toi kyllä silti aikamoista, miten missään välissä ei esim. unohdeta kuvailla, miten ihanan kova ja lihaksikas Edwardin rinta on, heh...Paidan altakin jo näkyy! Eih...Musta Bella on tosi tylsä myös, enkä voi tajuta, miksi siitä on pitänyt kirjoittaa tollainen ärsyttävä alistuva nainen, joka kokkaa isälleen ja siivoaa talon yms vanhanaikaista...ja sen elämässä ei oo mitään muuta sisältöö kuin Edward. Vaikka toisaalta onhan Edward nyt sitten niin täydellinen, että onko ihmekään...
Anyways, ekan kirjan perusteella tykkään vielä Edwardista, mutta nyt tokaa kirjaa en meinaa millään päästä eteenpäin. Ehkä tää vielä tästä...
Mulle on myös vielä toistaiseksi kelvannut toi vampyyrikuvaus tossa, kun se on tavallaan kivaa vaihtelua sellaisiin perinteisiin vampyyrikuvauksiin (jotka kyllä on parhaita, täytyy myöntää), mutta ehkä vielä loppujen 3 kirjan aikana tulee jotain, mikä alkaa ärsyttää.
Pakko laittaa vielä tää, kun vampyyreista puhutaan: . Heh.
Nyt on menossa äikän tunnille Stephen Kingin kauhukirja Piina. Kingin kirjoja en ole tätä ennen lukenut, mutta ihan hyvältä vaikuttaa. Kerronta kiinostavaa ja monipuolista ei järin nopeaa. Hieman varttuneille kirjojen lukijoille siis suotittelen testaamaan Kingin tuotantoa, jos ei ole vielä lueskellut sitä. Kesken on myös Outi Pakkasen Ruoholeikkaaja, todella helppo kirja aikuisille suunattu, mutta myös nuoret voivat tarttua kirjaan. Juoni mukaansa tempaava ja kirjan tapahtumat sijoittuvat nykyajan Helsinkiin Töölön alueille. Kirjan juoni perustuu Merja Itälä nimisen naisen elämään ja siihen, kun hänen miehensä kuolee. Hänen elämäänsä kuuluu myös salarakkaat, joista Kimmo on naisväkivallan uhri ja Jarkko nuori seksikäs korjausmies. Pihalla hoitelee myös puutarhaa salaperäinen epävirallinen talonmies Eevamaria Jungman... Välissä on myös päiväkirjan pätkiä, jonkun henkilön elämästä.
Onko kukaan lukenut Madventures kirjaa? Mun mielestä se tv-sarja oli todella hyvä ja olisi mielenkiintoista kuulla teidän mielipiteitä tosta kirjasta. Mua matkailu on aina kiinnostanut ja opiskelen myöskin alaa.
Sain äsken luettua Stieg Larssonin Milennium kirjat,på svenska.Nyt luen Sophie Kinsellan Shopaholic & baby,in english.Olen lukenu ne muut ja ne on sellasia kivoja hyväntuulen hömppä kirjoja
Mulla on nyt omakseni ostama Da Vinci- koodi lukemisen alla. Toinen kerta kun sitä luen.
Da Vinci Koodin luin kesän aikana ja hyvä kirja oli, vaikka odotukset olivat suuremmat. Muutenkin kirjan aihe oli kiinostava ja suhteelisen hyvin luotu. Muita Dan Brownin kirjoja en ole lukenut. Ja jos haluaisi lukea ton Da Vinci Koodin suosittelen kuvitettua isoa painosta sillä se tuo mukavasti eloa tarinaan (vaikka kirjana se on lukukirjaksi huono, aivan liian iso), vaikka osittain se turmeli mielikuvani täysin. Elokuva versiokin oli OK... Mutta ei ylläs kirjan tasolle ja sekin vähän pilasi mielikuvani henkilöistä...
Mulla on parhaillaan meneillään Christopher Cicconen Life with My Sister Madonna, vihdoin, ja tykkään siitä tosi paljon - just sellaista tietoo Madonnasta, mitä aina kaipaan, ja osaan kyllä lukea Chrisin katkeruuden läpi thank you very much eli mulla ei oo mitään tarvetta heittää lokaa sen niskaan. Lisäksi luen Alice Seboldin The Lovely Bonesia, joka on aivan täydellinen, tykkään ihan hirveesti!
Oon lukenut viimeksi Dan Brownin Symboli. Oli ihan luettava, mutta toistaa itseään. Olen lukenut kaikki sen kirjat ja kattonu ne leffat jotka sai mun ajatusmaailman vääristymään kirjoista. Esim. luin hieman väsyneenä tota symbolia ja Tom Hanksin naama tuli mieleen koko ajan mutta.. leffasta Cast Away jossa se puhuu sille koripallolle!
Suosittelen jos tykkää. Itellä menny jo milenkiinto. Luin pari kirjaa jo ennen Da Vinci-Koodi leffaa.
__________________
If You wanna talk to me. That exactly what you gonna have to do. Talk to me.
En lue paljon kirjoja, lähinnä elämäkertoja. Viimeksi luin varmaan kymmenettä kertaa Marilyn Mansonin omaelämäkerran Helvettiin ja takaisin, jonka on kirjoittanut herra itse ja Neil Strauss. Todella mielenkiintoinen elämä on Brianilla! Ja kirja saa nauramaan useissa kohdissa. Myös pervoilua löytyy runsahasti Suosittelen kaikille jotka pitävät herran musiikista ;D
Luin John Boynen menestys kirjan Poika Raidallisessa Pyjamassa. Kirja kertoo 9-vuotiaan naivin pojan Brunon silmin maailmaa natsi ajan Saksasta. Brunon isä on tärkeä mies ja Hillerillä on hänelle vielä suuria tehtäviä. Kirjan alussa Bruno muuttaa Aus-Vitsiin, jossa on outo piikkilanka-aita, jonka toisella puolella on satoja (ehkä tuhansia) raidallisessa pyjamassa olevia ihmisiä. Mitä kummaa, mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa?
Kirja on helppoa luettavaa (s. 206) ja siksi suosittelen sitä kaikille, joita kiinostaa natsi ajan Saksa ja joilla on edes jonkinlaista tietoa tästä. Kirja pistää monesti hymyilyttämään sillä Brunon on hauska veijari, mutta loppu on kyllä surullinen... Suosittelen.