sex-kirjasta vielä sen verran että musta siinä oli ajoitus paras koska madonnan urahan oli siinä vaihessa pelkästään nousujohteinen eikä kyseess' siis ollut laskevan suosion sanelemana julkisuustemppu (kuten tulkitsen janetin tempauksen..) ja riski menettää koko ura oli aika korkea.tottakai osittain oli kyse julkisuudesta(kin) mutta silti näen suurimman motivaation olleen rajojen rikkomisessa ja toisaalta myös asioiden kommentoinnista.toisaalta pidän sex-kirjaa myös vastareaktiona kaikelle sille loalle mitä madonnan päälle heitetään ja on heitetty.laittamalla itsensä niin kokonaan likoon madonna mielestäni koitti vetää mattoa pois arvostelijoidensa jalkojen alta menemällä pidemmälle kuin kukaan ehkä olisi voinut kuvitella.osittain siinä onnistuen mutta toisaalta taas ei ottaen huomioon minkä metakan kirja aikoinaan aiheutti.muta se on myös aivan erottamaton osa madonnan saagaa koska kaikista ennusteista huolimatta madonnan ura ei tyssännyt siihen vaikka olikin hetken aikaa ehkä hiukan hakoteillä.
jesus wrote: sex-kirjasta vielä sen verran että musta siinä oli ajoitus paras koska madonnan urahan oli siinä vaihessa pelkästään nousujohteinen eikä kyseess' siis ollut laskevan suosion sanelemana julkisuustemppu (kuten tulkitsen janetin tempauksen..) ja riski menettää koko ura oli aika korkea.tottakai osittain oli kyse julkisuudesta(kin) mutta silti näen suurimman motivaation olleen rajojen rikkomisessa ja toisaalta myös asioiden kommentoinnista.toisaalta pidän sex-kirjaa myös vastareaktiona kaikelle sille loalle mitä madonnan päälle heitetään ja on heitetty.laittamalla itsensä niin kokonaan likoon madonna mielestäni koitti vetää mattoa pois arvostelijoidensa jalkojen alta menemällä pidemmälle kuin kukaan ehkä olisi voinut kuvitella.osittain siinä onnistuen mutta toisaalta taas ei ottaen huomioon minkä metakan kirja aikoinaan aiheutti.muta se on myös aivan erottamaton osa madonnan saagaa koska kaikista ennusteista huolimatta madonnan ura ei tyssännyt siihen vaikka olikin hetken aikaa ehkä hiukan hakoteillä.
Tuohon ei ole mitään lisättävää. Kiteytit aivan täydellisesti.
Levyesittelyssä: Madonna- Confessions on a dancefloor
Madonnan tunnustus: Disco elää ja voi hyvin!
Madonnan uusin albumi on tanssittavaa Electro-poppia, discovivahteella. Madonna kerää samalle levylle 70-80-90-2000-luvuilta mausteita. Pyrkimyksenä on herättää disco henkiin! Kysymys kuuluu: onnistuuko hän siinä?
Confessions on a dance floor on hienoja Bass-laineja sisältävä tanssi-levy, jonka takana häärivät todella kovat tuottajat, Aiemmin Les Rhytm digitales-projektin takana vaikuttanut Stuart Price on varmasti yksi tulevaisuuden suurista rytmivelhoista.
Levy on yhteen miksattu, ja se toimii, ainakin näin Dj´n näkökulmasta! Mielestäni on hienoa, että Madonna kuulostaa popilta ja silti uskottavalta. Hienoa on myös se,että levylle ei eksynyt yhtään ”listaballadia”, jotka yleensä tuntuvat olevan jokaisen ”mainstream” genren välttämättömyys! Eniten tanssijalkaani kutittelivat: Let it Will be, Get together ja How High biisit!
Vaikka en ikinä ole ollut uuden Madonna-soundin fani, tämän levyn myötä olen sellaiseksi tullut. Pitää nostaa Disco-mummulle hattua. Madonna on onnistunut herättämään discon henkiin ja samalla tehnyt vuoden tanssi-albumin. Itse kyllä suosittelisin Madonnalle tämän levyn jälkeen vetäytymistä, ettei vaan kävisi kuin Cherille!
Madonna ällistyttää jokaisella levyllään. Nytkään hän ei ole suostunut taittumaan kaiken maailman musiikkitrendeihin; kun hittilistat tulvivat rokkia tai hiphopia, Madonna iskee itsensä listoille hävyttömän hyvällä discohitillä Hung Up ja julkaisee levyllisen yhtä ihanaa discomusiikkia.
Confessions On A Dance Floor on kuin loistava tanssitunti, jossa ei taukoja tunneta. Kun edellinen biisi loppuu, niin uusi alkaa, tyyli vaihtuu ja tempo muuttuu. Soundimaailma on moderni, vaikka elementtejä on napattu noin 30 vuoden ajalta. Jos joku muu olisi yrittänytkään yhdistää Giorgio Moroderin, Abban ja Bobby Orlandon tällä tavalla tranceen, elektro clashiin, moderniin discoon tai 1980-luvun pop-musiikkiin, niin lopputulos olisi ollut varmaankin aika korni. Mutta Madonnalta tämäkin taittuu.
Tämä albumi on ehdottomasti yksi kaikkien aikojen tanssimusiikkilevyistä ja myös yksi parhaista Madonna-levyistä. Jokainen biisi on hittimateriaalia ja kokonaisuus ei petä hetkeksikään.
Material_Boy wrote: Madonna: Confessions On A Dance Floor
Toistaiseksi 2000-luvun paras tanssilevy.
Madonna ällistyttää jokaisella levyllään. Nytkään hän ei ole suostunut taittumaan kaiken maailman musiikkitrendeihin; kun hittilistat tulvivat rokkia tai hiphopia, Madonna iskee itsensä listoille hävyttömän hyvällä discohitillä Hung Up ja julkaisee levyllisen yhtä ihanaa discomusiikkia.
Confessions On A Dance Floor on kuin loistava tanssitunti, jossa ei taukoja tunneta. Kun edellinen biisi loppuu, niin uusi alkaa, tyyli vaihtuu ja tempo muuttuu. Soundimaailma on moderni, vaikka elementtejä on napattu noin 30 vuoden ajalta. Jos joku muu olisi yrittänytkään yhdistää Giorgio Moroderin, Abban ja Bobby Orlandon tällä tavalla tranceen, elektro clashiin, moderniin discoon tai 1980-luvun pop-musiikkiin, niin lopputulos olisi ollut varmaankin aika korni. Mutta Madonnalta tämäkin taittuu.
Tämä albumi on ehdottomasti yksi kaikkien aikojen tanssimusiikkilevyistä ja myös yksi parhaista Madonna-levyistä. Jokainen biisi on hittimateriaalia ja kokonaisuus ei petä hetkeksikään.
HIENO "ARVOSTELU"!Tämä tiivistää tarkalleen omat ajatukseni levystä!!
__________________
TÄMÄN hetken levyt: Loose, Fundamental, True blue, St. Elsewhere, Music ja eräs live levy:) TÄMÄN hetken biisit: Maneater, Wisemen, Hung up, a public affair, Get together ja Godspell, flamboyant, Overload
Hesarin Nyt-liitteessä oli tänä aamuna viimein Confessions on a Dance Floorin arvostelu!
4/5 tähteä ja muutenkin positiiviseen sävyyn kirjoitettu juttu, kevyesti ironialla sävytettynä. Viimeinen lause on tosin outo "ja ihmeellinen kabbalatrance Isaac, on nolo muistutus poptähtien suhteellisuudentajun vajaavaisuuksista"... Minusta tyhmästi sanottu, koska pidän Madonnaa harvinaisen selväjärkisenä tuon suuruus luokan maailmantähtenä. Lisäksi uskon että hän on aidosti kiinnostunut Kabbalasta eikä vaan julkisuuden takia ja siksi minusta OK että hän tutkiskelee asiaa myös sanoituksissaan... Lisäksi Isaac on ihan HELVETIN hyvä biisi=)
-- Edited by LongLiveTheQueen at 10:17, 2005-12-02
__________________
"If you want to talk to me, that's exactly what you have to do. Talk, to me."
Nyt-liitteen arvostelussa kirjoitetaan, että Isaac -biisi on kunnianosoitus Madonnan "hölynpölylahkon" opettajalle ja että biisi on samalla "nolo muistutus poptähtien suhteellisuduentajun vajavaisuuksista."
Mikä tuo musiikkiarvostelija on asettumaan ikään kuin jumalan asemaan ja antamaan arvioita siitä, kellä suhteellisuudentajua on ja kellä sitä ei ole? Tai että joku lahko on "hölynpölyä"?
Jotenkin risoo tuollainen ylimielinen asenne vaikka arvostelu sinänsä oli positiivinen.
Ps. Uups, edellinen kirjoittajakin pohti samaa asiaa, sori en huomannut, tohkeissani kun olin. Mutta kertaus on opintojen äiti!
mariamagdalena wrote: Nyt-liitteen arvostelussa kirjoitetaan, että Isaac -biisi on kunnianosoitus Madonnan "hölynpölylahkon" opettajalle ja että biisi on samalla "nolo muistutus poptähtien suhteellisuduentajun vajavaisuuksista."
Mikä tuo musiikkiarvostelija on asettumaan ikään kuin jumalan asemaan ja antamaan arvioita siitä, kellä suhteellisuudentajua on ja kellä sitä ei ole? Tai että joku lahko on "hölynpölyä"?
Jotenkin risoo tuollainen ylimielinen asenne vaikka arvostelu sinänsä oli positiivinen.
Ps. Uups, edellinen kirjoittajakin pohti samaa asiaa, sori en huomannut, tohkeissani kun olin. Mutta kertaus on opintojen äiti! -- Edited by mariamagdalena at 15:49, 2005-12-03
Jos nyt ihan suoraan sanotaan, musiikkikriitikon tehtävä nimenomaan on pohtia popmuusikkojen asemaa ja tarvittaessa vaikka suhteellisuudentajua, eli tavallaan asettua siihen jumalan asemaan. Itse olen aivan eri mieltä hänen Isaac-kommentistaan, mutta jos hän on asian noin nähnyt, on hänen työnsä siitä kirjoittaa.
joo kriitikon tehtävä pohtia asemaa mut en välttämättä lähtis antamaan itse kommentteja kenenkään suhteellisuudentajusta.varsinkaan tuon yhden kappaleen perusteella. (en o siis ite lukenu kyseistä arvosteluu paitsi tuon viimeisen läpän) ja että pääsisin taas off topic niin se myös että onko se välttämättä musiikkikriitikon tehtävä kuitenkaan kommentoida eri uskonlahkojen "pätevyyttä" tai oikeellisuutta saatikka alkaa arvottamaan niitä?koska siinä kyllä taas voisi musiikkikriitikko pohtia omaa suhteellisuudentajuaan tai sen vajavaisuuksia.
Niin, ymmärrän kyllä Ziggyn pointin, mutta mun mielestä kriitikon tehtävänä on arvostella musiikkia, ei esimerkiksi artistin maailmankatsomusta tai suhteellisuudentajua. Eihän niillä ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Jos kritiikkiä haluaa esittää esimerkiksi suhteellisuudentajusta, voisi sen tueksi sitten esittää tarkempia perusteluja esimerkiksi analysoimalla biisien sanoituksia tms.
mariamagdalena wrote: Niin, ymmärrän kyllä Ziggyn pointin, mutta mun mielestä kriitikon tehtävänä on arvostella musiikkia, ei esimerkiksi artistin maailmankatsomusta tai suhteellisuudentajua. Eihän niillä ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Jos kritiikkiä haluaa esittää esimerkiksi suhteellisuudentajusta, voisi sen tueksi sitten esittää tarkempia perusteluja esimerkiksi analysoimalla biisien sanoituksia tms.
No mutta kyllähän Isaac tapauksessakin on aikalailla yksi ja sama asia maailmankatsomus ja biisin sanat... El- Hay (god -alive) El- Hay Marumam Al Keruvim (god- alive to elevate cherub) Kulam Be-Ruho Ya'alu (everybody in he's spirit will rise)
Että kyllä ihan osuvaa toi kritiikki uskonnollisesta höpönpöpöstä. Mutta toisaalta taas aika mietoa tuollainen yksi kappale, kun vertaa esim. menneeseen J-Lon This is me then-floppiin. Outoa minusta oli silloin ettei kriitikot pahemmin tarttuneet ilmeiseen faktaan että koko levy oli tehty tädin höpö-romanssille joka sitten karahti kiville hetken kuluttua...kyllä minua ainakin olisi ketuttanut Jenniferinä. Madonnan tapauksessa vaan tuntuu että kriitikoiden on aina saatava jotain valitettavaa, vaikka sitä ei olisikaan. Artistin uskonnollisuushan on aivan irrelevanttia levyn arvostelun kannalta, mutta jos se tuodaan osaksi levyä niin varmasti kriitikot siitä älähtävät...Ja mä olen aika varma että Madonna itsekin tämän on tiedostanut. Samahan oli Ray of Lightilla Shantin kanssa. Ja eihän se taas muuta sitä faktaa että Isaac on erittäin hyvä biisi. Kuten Shanti myös.
mariamagdalena wrote: Niin, ymmärrän kyllä Ziggyn pointin, mutta mun mielestä kriitikon tehtävänä on arvostella musiikkia, ei esimerkiksi artistin maailmankatsomusta tai suhteellisuudentajua. Eihän niillä ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Jos kritiikkiä haluaa esittää esimerkiksi suhteellisuudentajusta, voisi sen tueksi sitten esittää tarkempia perusteluja esimerkiksi analysoimalla biisien sanoituksia tms.
Ei nyt ihan niinkään. Muusikon tai bändin musiikkiin nivoutuu aina hänen persoonallisuutensa ja imagonsa sekä elämäntapansa, etenkin Madonnan tapauksessa, M kun on reippaasti tuonut esille itsestään myös ulkomusiikillisia puoliaan. Kriitikon tehtävänä on arvioida kokonaisuutta, ja kokonaisuuteen kuuluu muukin kuin itse musiikki.
Tietysti olisi kiva, jos esittäisi tarkempia perusteluja, mutta noin rajattuun merkkimäärään niitä ei yksinkertaisesti mahdu.
Edelleenkään en itse ole Isaac-biisitä yhtään samaa mieltä tämän kriitikon kanssa, enkä välttämättä kabbalan hölynpölyisyydestäkään (koska en kabbalasta niin kauheasti tiedä), mutta kyllä arvon toimittajalla oli oikeus kirjoittaa noin. Ei levyarvostelun tarvitse eikä se voikaan olla objektiivinen.
Se on yhden ihmisen mielipide. Kriitikon vastuulla ei ole tuoda esiin yhtä yleistä totuutta, mutta hänen vastuullaan on nähdä se, mistä musiikki sikiää, musiikin tekijän intressit ja se, mitä hän musiikin ulkopuolella edustaa. Kriitikko saa ja hänen pitää ilmaista vain oma mielipiteensä, kunhan hän on perehtynyt aiheeseensa ja pystyy perustelemaan kantansa. Näin lyhyessä arvostelussa perustelut eivät voi olla kauhean syvällisiä.
Yeah, ymmärrän pointtisi edelleen. Mua vaan jotenkin risoo tuo Nyt-liitteen kyyninen linja. Jotenkin kyynisyys on vallannut koko mediakentän. On helppoa olla kyyninen niin kukaan ei ainakaan pääse syyttämään mistään, esim. siitä että on liian innostunut. Kyyninen huumori on myös helppoa.
Mä kirjoitan itsekin työkseni ja siksi pohdiskelen näitä... Olen sellainen idealisti.
mä oon edelleen hiukan sitä mieltä että ja siis yhdyn muutamaan edellisen kommenttiin että nyt kabbalasta on tullut jonkinlainen "ase" madonnan morkkaamiseen koska edelleen on selvää että monilla toimittajilla tai musiikkikriitikoilla on joku tarve edes jotenkin vähätellä madonnaa. kuten wenla kirjoitti: "Artistin uskonnollisuushan on aivan irrelevanttia levyn arvostelun kannalta, mutta jos se tuodaan osaksi levyä niin varmasti kriitikot siitä älähtävät..." mutta toisaalta mielestäni enemmän älähdetään jos kyseessä on uskonto kuten kabbala (enkä siis tiedä onko kyseessä varsinainen uskonto edes kuten jossain on muutamaan otteesen mainittu..) eikä esim oma kotoisa kristillisyys tai vaikka islam.okei mähän en esim islamista tiedä juuri mitään vaikka se on yksi suurimmista uskonnoista ja osin siltä pohjlata en tohtisi lähteä esimsitä leimaamaan hölynpölyksi missään kirjoituksessani. tai mitään muutakaan uskontoa.olen itse .. meinasin sanoa ateisti mutta se ei pidä paikaansa..en tunnusta mitään uskoa mutta en myöskään kiellä mitenkään jonkin suuremman voiman olemassaoloa.sille varmaan on oma terminsä?toisaalta pidän uskoa niin henkilökohtaisena asiana myös etten välttämättä senkää ntakia alkaisi nollaamaan toisen ihmisen uskoa tai elämäntapaa.kuitenkin pohjimmiltaan mielestäni uskonnossa ja eri elämänkatsomuksissa on perimmäinen tarkoitus pyrkimys onnellisuuteen ja tasapainoon itsensä kanssa.okei joillain ihmisillä menee yli hilseen kaikki ja tuloksena fundamentalistit ja uskonsodat ym
eli asiasta eksyttyäni taas lyhyestä virsi kaunis ymmärrän kyllä ziggyn pointit mutta en lähde kaikkia allekirjoittamaan.sorry.
ja minähän en työkseni tee muuta kuin touhua vaatteiden kanssa ja lue vogueta ja id:tä eli siinä mielessä en ehkä ota kantaa pro-mielessä noihin toimittajajuttuihin mutta enemmän uskollisena madonnan opetuslapsena (siinä on mun uskonto) joka hermostuu herkästi kun kuningatarta parjataan edes sivulauseessa.
jesus wrote: pakko jesuksen kantaa myös kortensa kekoon.
olen itse .. meinasin sanoa ateisti mutta se ei pidä paikaansa..en tunnusta mitään uskoa mutta en myöskään kiellä mitenkään jonkin suuremman voiman olemassaoloa.sille varmaan on oma terminsä?
Agnostikko.
Ja ehkä tosiaan hieman turhan kärkevä termi tuo "hölynpöly", kun kyseessä on levyarvostelu. Mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, etteikö Isaac-biisiin liittyisi kabbala, sillä juuri kabbala-fraseologiaa siinä biisissä on. Kyllähän kristillisyyskin liittyy gospeliin jne.
Kabbalahan ei virallisesti ole uskonto, vaan "belief system", miten sen nyt suomentaisi. Uskonjärjestelmä?